Your browser (Internet Explorer 6) is out of date. It has known security flaws and may not display all features of this and other websites. Learn how to update your browser.
X
Post

vanhoja muistellen

Blogiurani alkoi alunperin vuodatus.net- sivuilla ja siellä vietetyn viiden vuoden aikana alkuperäiseen London Calling-blogiin kerääntyi tuhansia kuvia, mutta myös paljon asiaa Lontoosta. Ajattelinkin jakaa teidän kanssanne niitä omia lemppareitani Throwback Thursday-kategorian alla, aloittaen heinäkuussa 2007  julkaisemastani listasta:

Seuraa siis seitsemän Lontookyllästämää faktaa minusta ja maailman parhaasta kaupungista. ;-) 

  1. Ensimmäinen vuoteni oli Lontoossa vaikein. Halusin takaisin koti-Suomen syliin usein ja kovasti sen aikana. Ehkä eniten kolmantena täälläolo päivänäni, jolloin sain niskaan kylmää brittiläistä sisäänlämpeävää ja vaikeaa asennetta yllinkyllin. Sen kolmannen päivän jälkeen onkin kaikki ollut paljon helpompaa.
  2. Minusta tuli teen, ja paljon myöhemmin kahvin, juoja täällä. En oikein koskenut kumpaankaan ennen tänne muuttoa. Nyt allekirjoitan “teetä ja sympatiaa”-sanonnan 100%:sti, niin hyvin se on selkärankaan iskoistunut.
  3. Rakastan sateista Lontoota. Kaupunki on kaunis ja paljon vastaanottavampi auringossa, mutta mielestäni oikea Lontoo paljastaa kasvonsa vasta harmaassa tihkussa. Olen usein ainoa ihminen Lontoon kaduilla hymyssä suin kun sataa.
  4. Voisin helposti asua Lontoon museoissa lopun ikäni. Kaikkien näiden vuosien jälkeen en ole nähnyt läheskään kaikkea monien niiden kokoelmista, vaikka yritys on ollut hyvä kymmenen. Lempimuseoitani ovat Victoria&Albert-museo South Kensingtonissa ja Tate Modern modernin taiteen museo lähellä kotiani Thamesin eteläpuolella.
  5. Kun haluan ottaa Lontoon ilmapiiristä ja historiasta kiinni, menen usein joko Thamesin varteen South Bankille tai Covent Gardeniin. Vaikka jälkimmäinen on usein täynnä turisteja, aikaisin aamulla tunnelma on kuin vuosien takaa, jolloin Piazzan sisäpihanseinät hengittävät vain historiaa.
  6. Pidän brittihuumorista. Teenjuomisen lisäksi se on toinen vasta täällä oppimani asia. Sen kuivuus ja älykkyys ei ensin oikein napannut. Kesti oman aikansa, kunnes ymmärsin milloin ihmiset olivat tosissaan ja milloin taas vetivät täysillä nenästä (enemmän kuin usein – olin liian otollista maaperää). Nyt arvostan sen ylenmääräisenkohteliaisuuden ja sarkasmin kaunista tasapainoa. Ja annan kympillä takaisin.
  7. Kaikista eniten Lontoossa pidän ehkä juuri sen ihmisistä. Niitä on jokapaikassa, jokaiseen kellonaikaan – ja niitä riittää joka lähtöön. Usein yritän bongailla ja arvata mistä maasta kukakin on alunperin kotoisin. Se ei ole niin vaikeaa kuin luulisi. Tällä hetkellä 95% Lontoossa asuvista ihmisistähän ovat syntyneet joko muualla Britanniassa tai ulkomailla. Minä mukaanlukien. :-)

(kuva yllä on se ihan ensimmäinen kännykkäkuva, jonka otin ja josta bloggaaminen alkoi)

I started blogging in 2006 with my completely Finnish blog London Calling. I’m going to be sharing with you some of my favourite posts from the five years worth of blog archives from now on, starting with seven facts about me and London, originally posted in July 2007.

By the way, the photo above is my first ever picture I took with my mobile phone and where my blogging career started. :)

  1. The first year was the hardest one for me in London. I wanted to leave on day 3 after experiencing first hand the worst of British attitudes, bureaucracy and reliability, but I’m glad I persevered.
  2. I didn’t drink tea much or coffee at all prior to moving to London. Now during a stressful day I crave for a cup of tea automatically.
  3. I love when it rains in London. As pretty the city is when the sun is shining, the true soul of London is revealed under the grey drizzle.
  4. I could spend the rest of my life in the museums of London. After all these years I still haven’t managed to see all the exhibitions and collections fully like at the V&A.
  5. When I want to really feel and connect with London I wander on the banks of Thames or the little streets of Covent Garden early in the morning.
  6. I love British sense of humour.  I didn’t quite get the balance of dry wit to separate when people were joking and when not when I first arrived, but now I’m happy to dish out my own dose of overly polite and sarcastic comments myself.
  7. What I like most about London are the people. They are everywhere and as 95% of us have been born elsewhere in Britain or abroad, like myself, I used to spend hours people watching in my early years here to try and guess where people were originally from.