Your browser (Internet Explorer 6) is out of date. It has known security flaws and may not display all features of this and other websites. Learn how to update your browser.
X
Post

#tbt – vastarannan kiiski

Elokuussa 2008 avauduin ulkosuomalaisuuskokemuksistani. Eihän suomalaiset ole yksin tälläisessä heimokäyttäytymisessä kun uuteen, outoon kulttuuriin muutetaan. Silti en edelleenkään ymmärrä sitä kuppikuntaisuutta, jota toiset harrastavat monien ulkomailla asuttujen vuosienkin jälkeen. Miksi muuttaa toiseen maahan ja sen kulttuuriin, jos sen sulkee melkein kokonaan arjestaan?

Mutta hei, Vadelmavenepakolaisesta on tehty tässä välissä elokuva! :)

Vadelmavenepakolainen ja muiden ulkosuomalaisten blogit ovat viime aikoina saaneet miettimään omaa kohtaloani täällä saarivaltiossa. Mainitsinkin aikaisemmin tuosta väliinputoamisen tunteesta. Jännintä kaikkien näiden vuosien aikana on ollut seurata muiden kokemuksia ulkomaille muutosta, ja erityisesti samanlaisten kokemusten jakamisessa. Jotkut asiat yhdistävät, jotkut jakavat. Vaikka minua usein vaivaakin koti-ikävä, en silti ole onnistunut sulautumaan Lontoon suomalaisten usein ja laajasti kokoontuvaan joukkoon. Alkuvuosina tein hassuja yrityksiä pelata muiden suomalaisten kanssa pesistä tai muuten vaan tavata, mutta en koskaan ymmärtänyt sitä mentaliteettiä joka joillakin oli ulkomailla asumisesta. Esimerkiksi sellainen asenne, että on hullun hommaa tehdä asioita, tavata tai seurustella englantilaisten tai muiden ulkomaalaisten kanssa. Parempi vaan hengata muiden suomalaisten kanssa, koko ajan. Onneksi nämä ihmiset ovat tietenkin vähemmistö, mutta kyllä vähän liikaa olen törmännyt kyseiseen heimoon. Enkä vain suomalaisten keskuudessa. Kieroon katsoivat alkuaikoina tälläistä hupakkoa, joka asui ja vilisti alkuasukkaiden kanssa ensimmäisestä viikosta lähtien. ;)

In August 2008 I shared my thoughts about moving to another country and living in another culture. What I observed in my early years in London was very introverted behaviour by other Finns who had moved here and by that I meant them always sticking together always doing Finnish things in Finnish. The most exciting thing for me in moving here was getting to know London and Londoners, Brits and other nationalities who had come over to experience this amazing city. I had been plenty Finnish back home so embracing the new country and culture was an adventure in all meanings of the word. I am very proud of being Finnish and have become more patriotic living such a long time in England, but I think this is partly because I wanted to have an open mind and learning to appreciate the differences of both countries in good and bad. :)